Viimeinen teksti.

Päiväkirjaa on unohtunut päivitellä, koska olen ollut Taidepajalla työharjoittelussa. Opin sosialisia taitoja (ainakin vähän), oman työn arvostamista.

Nyt on hirveän haikeat fiilikset, sillä pajajaksoni loppui. Opin huikeasti kaikkea uutta myös itsestäni ja sain tehtyä hyvinkin hyödyllisiä asioita mm. Korotin matematiikkan numeroni ja sain hygieniapassin. On ehdottomasti ollut yksi elämäni parhaimmista vuosista. Tutustuin moneen mahtavaan ihmiseen ja Taidepajalla olin mukana näytelmissä tavalla, jota en aikaisemmin olisi voinut kuvitellakaan. Vuosi oli itseni haastamisen vuosi ja se kannatti. Ei voisi vähempää kaduttaa.

Viikko 17

Olen ollut työharjoittelussa Taidepajalla, joten olen unohtanut kirjoitella tätä.

Tämä viikko oli hyvin nopea. Tiistaina oli Noran läksiäispippalot, teimme ruokaa (bolognesea) ja yritimme tehdä macaroneja, mutta niistä tuli ihan lättyjä. Täytteistä tuli hyviä ja niitä laitettiin yksiinpuolikkaisiin hyvinkin runsaasti. Makuina oli lakritsi, sitruuna ja vadelma valkosuklaa. Kaikki tehtiin tuorejuustoon.

Keskiviikkona olin stadissa Torkkelin pääsykokeissa ja illalla kesätyö valintatilaisuudessa. Valintatilaisuus meni päin vittua. En saanut sanotuksi mitään.
Torstai oli oli etäpäivä taidepajalla, mutta menin klo 12 startille kertaamaan hygieniapassi kokeeseen mikä oli perjantaina. Läpi pääsin hyvin pistein 37/40!

Tuli vietyä eteenpäin itselleen anteeksiantamisen oppimista.

Viikko 15

Aloitan omana projektina fullsuit fursuit tekemisen uudesta Shenza nimisestä lohikäärmekissasta. Minulla tulee olemaan neljä viikkoa aikaa, mutta tulen tekemään sitä myös kotona.
Veimme hygeniapassia taas eteenpäin. Pitäisi opetella eri ruokamyrkytys bakteereja ja muutama virusta. Jos olisi parempi muisti, ei olisi ongelmia.
Perjantaina keilausta. Jippii.

Viikko 14

Teimme työkykypassista ns. Näyttötyötä näyttääksemme, että olemme oppineet ja ymmärtäneet tarvittavat asiat. Kirjoitinme esseen tapaiset paperit. Minulla oli ongelmia sen kanssa, sillä en saanut kiinni siitä mitä kaikkea esseessä pitäisi olla. Sain sen joten kuten kuitenkin tehtyä.
Opiskelimme myös hygeniapassia. Ruoan säilytys lämpötiloja ja hygieniaa.

Viikko 13

Maanantai oli pääsisäisen takia vapaa. Muuten viikko meni seksuaalikasvatuksen ja työhaatatteluun valmistautumisen parissa. Torstaina oli siis elämäni ensimmäinen työhaastattelu. Jännitti ja hikoilutti, mutta taisi se hyvin mennä. Olen oppinut katsomaan ihmisiä silmiin ja olemaan reippaampi uusissa tilanteissa.

Viikko 12

Täytyy kirjoittaa tämä keskiviikkona, koska tortöstaina on tyhy-päivä, ja perjantaina loma.
Aloitimme seksuaalikasvatuksen ja kirjoittelimme isoihin kartonkeihin siinä lukevata sanasta mitä tuli mieleen.
Aika lailla tiesin jo kaiken mitä kävimme läpi, mutta oli hienoa käydä juttuja uudelleen läpi, muistuttaen asioista. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeitä.
Keskiviikkona teimme hygeniapassin mallitestit. Tuli 32/40 ja typeryyttäni laitoin, ettei jääpaloista voi saada ruokamyrkytystä.
Torstaina teemme jotain jänniä taidepajalla, sitten käväisemme Galleria uusikuvassa.

Viikko 9 oli hiihtoloma.
Tiistaina käväisin taidepajalla, sillä osallistuin taas heidän tekemään näytelmään. Tälläkertaa se o päiväkotilaisille, ja esitin Perhosnaista. Sain kauniin puvun jonka tekstiilipajalaiset olivat tehneet ja tein lyhyen koreografian, joka kuvattiin videolle ja tullaan sitten esittämään esityksissä.
Päätin myös, että haen myös Kallion lukioon ja hakemuksien kanssa tuli hoppu. Sain kuitenkin jotain aikaan Kallio sijoittui hakulistalla ensimmäiseksi. Torkkeli on toinen ja Stadin ammattiopisto pelialoineen kolmanneksi.
Loppuviikko menikin papereita ja ainevalintakortteja täytellessä.
Opin mm. Esiintymistä.

Viikko 8

Suhterllisen pitkä ja tylsä viikko. Maanantaina hain Kotkan kaupungin kesätöitä. Tiistaina katsoimme elokuvan: Anna hyvän kiertää (pay it forward) mikä oli ihan mukava, mutta kliseinen loppu latisti ja paljon. Keskiviikkona suunnittelin , että voisin hakea kesätöitä myös Helsingistä loppukesäksi, kun muutenkin pitäisi muuttaa silloin stadiin, joten ei tarvitsisi valittaa vuokrasta.
Torstaina käytiin taidepajan kanssa katsomassa asuja päiväkotilaisille tarkoitettuun pikku näytelmään, jossa esitän Perhosnaista. Puku oli erittäin sievä!
Perjantaina siivoiltiin ja järjesteltiin tavaroita pois hyllyiltä, koska loman aikana täällä tehdn remonttia aikaisemmin sattuneen vesivahigon takia.

Viikko 7

Koko viikko oli ravintolapäivän suunnittelua, kylttien tekemistä, paperien leikkelyä yms. Sunnuntai oli raskas ja pitkä. Tiedän, etten ainakaan mene ravintola-alalle. Olen myös kiitollinen, että tämä kestää vain yhden päivän.

Viikko 6

En mennyt maanantaina pajalle, Millan paskamaisen käytöksen takia. Onneksi en ole enää niin tyhmä ja tajusin, ettei vika ole aina minussa. Oppi maksoi yhden luvattoman poissaolon.
Lyhyt kuviataidekurssi loppui, enkä oppinut mitään uutta. Emme kokeilleet mitään uusia tekniikoita tms, joten olen ihan tyytyväinen, että se on ohi.

Keskiviikkona kyselin vähän työnhausta, ja mitä minun kannattaa tehdä. Tulen siis survomaan työhakemuksia joka tuuttiin.

Perjantai on etätehtävää koko päivä.

Viikko 5

Olin torstain ja perjanain kipeä, joten kirjoittaminen unohtui. En siis enää muista mitä tapahtui, eli en oppinut mitään.

Tylsä viikko. Ei mitään sen kummoisempaa. Pääsin aloittamaan avoimen työhakemuksen tekoa.
Meillä oli ryhmäytystä ja ei helvetti! Juntit eivät ala tekemään mitään. Ketuttaa paljon. En jaksa elää, jos en pääse syksyllä pois tästä rupulasta, ja junttien keskeltä.

Viikko 3

Opin suhteellisen paljon aikaisempiin iikkoihin verrattuna. Tein elämäni ensimmäisen ansioluettelon ja katsoimme dokumentin työoloista isojen vaatefirmojen tehtaissa kehitysmaissa. Hienoa, että olin juuri aikaisemmalla viikolla tilannut H&M:ltä uusia vatteita. Kannatan orjuuttamista. Mietin itsekseni mistä minun kaltaisen köyhän sitten kannattaa ostaa vaatteita.

Oli myös viimeinen matematiikan koe. Jos kokeiden tarkistamiseen ei olisi sääntöjä jotka nussivat pilkut verille, olisin saanut  kympin.

Katsoimme perjantain kunniaksi (onnistuimme ryhmäytystehtävässä ja palkinnoksi saatiin päättää mitä tehdääb iltapäivällä) iloinen ja kevyt dokumentti koulukiusaamisesta. Voi miten tyytyväinen olen, etten asu Amerikassa.

Viikko 1 vuonna 2016

Ei enää englantia. En jaksa. Viikko oli hyvin lyhyt, kun olin tiistain Lahdessa katsomassa St Peterburg ballet theatren kiertuetta ja Irina Kolesnikovan Joutsenlampi esitystä.
Pitkän joululoman jälkeen on ollut jotenkin uuvuttavaa palata pajalle. Melankoliset laitosnuoret ovat niin kaukana omasta ajatusmaailmasta, etten jaksaisi tulla. Olen aivan yksin. Itsesääliä pukkaa. Talvi ja sen kylmyys vievät vähäisiä innon rippeitä.
Olen jälleen umpikujassa opiskelupaikan kanssa. En ole tarpeeksi hyvä, jotta pystyisin hakemaan aloille jonne tahtoisin. Kannattaisiko vain etsiä helpoin ja hyväpalkkaisin ammatti vain rahan takia?
Olemme katsoneet myös Sivuraiteilla dokumenttisarjaa nuorista, joilla ei ole opiskelupaikkaa tai töitä. Jami ja Jenni, onnettomat paskaperseet joilla on hiton onneton asenne. En tahdo joutua saman tilanteeseen kuin he. Aamut ovat olleet onnettomia sillä olen ollut nyt aina myöhässä. Pakko vain tulla tai kaikki on pian päin helvettiä.

Saatanan pajaromanssi yhdellä tulevalla yhteiskunnan taakalla.